Alavuden kirkko, kellotapuli ja seurakuntatalo

Kansantarinan mukaan Alavuden vanhin pyhättö oli luonnon temppeli: Alavudenjärvessä sijaitsevalla Tusan saarella kerrotaan saarnatun ennen ensimmäisen kirkon valmistumista. Ensimmäinen saarnahuone valmistui v. 1674 ja toinen kirkko v. 1746 (kellotapuli v.1734), jonka teki oletettavasti vöyriläinen rakennusmestari Henrik Katila. Kolmas kirkko ja tapuli valmistuivat vuoden 1825 loppuun mennessä, mutta eräitä töitä jäi vielä seuraavankin vuoden puolelle. Kellotapulin suunnitteli Juho Köhlström, mutta muuten hyödynnettiin paljolti Vimpelin kirkon piirustuksia, joiden tekijäksi arvellaan kirkonrakentaja Jaakko Rijfiä. Kirkko paloi v. 1912, mutta tapuli säästyi.

Nykyinen kirkko valmistui v. 1914, ja sen suunnitteli arkkitehti Kauno S. Kallio. Mikkelinpäivänä 4.10. arkkipiispa Gustaf Johansson vihki kirkon pyhän käyttöönsä. Kirkon alttaritaulu esittää Jeesuksen ottamista ristiltä. Sen on maalannut taiteilija Oskari Paatela. Nykyiset 35-äänikertaiset urut ovat vuodelta 1970. Ne on suunnitellut DU Pentti Pelto ja rakentanut Hans Heinrichin urkurakentamo. Urkuihin tehtiin peruskorjaus vuosina 2006-2007. Keskikäytävän kohdalla olevat kolme kynttiläkruunua saatiin pelastetuksi tulelta edellisestä kirkosta. Vanhin kynttiläkruunu on peräisin vuodelta 1828. Kirkkoon mahtuu n. 800 henkilöä. Merkittävin uudistus nykyiseen kirkkoon tehtiin vuonna 1992, jolloin kirkon takaosa muutettiin laajaksi eteisaulaksi. Tähän tilaan erotettiin myös lastenhoito-morsiusparin huone ja erillinen pieni tila äänentoistoa ja TV-lähetyksiä varten.

Kirkon vieressä on vuonna 1826 valmistunut Juho Köhlströnmin suunnittelema kellotapuli. Tapulin kolmesta kellosta kaksi on sata vuotta vanhempia, kuin tapuli. Nämä kaksi kelloa ovat peräisin Alavuden ensimmäisestä kirkosta.

Kirkkotien toisella puolella on arkkitehti Touko Saaren suunnittelema seurakuntatalo, jonka ulkomuoto kuvaa enkelin siipiä. Alavuden Seurakunta kuuluu Lapuan hiippakuntaan ja Alavuden rovastikuntaan. Seurakunnan viraston eteisessä on Kustaa Hallilan v. 1852 tekemä vaivaispoika, joka on pelastettu v. 1912 palaneesta kirkosta. Vaivaispoika kuuluu Sotavanhuksen museon kokoelmiin.

Sotavanhuksen museossa on kirkollinen osasto, jossa on mm. käytöstä poistettuja hautausmaan portteja, ruumislautoja, paarinvaate, messukasukoita, alttaritaulu, saarnatuolin katos, jalkapuu ja hautausmuistomerkkejä. Pääosa esineistä on peräisin Alavuden toisesta ja kolmannesta kirkosta. Kirkollisen osaston kokoonpanoa on ollut laatimassa professori Erkki Ala-Könni vuonna 1963.