Museot ja muistomerkit

Museot

Sotavanhuksen museo, vanha viljamakasiini, Alavuden kirkon vieressä. Museon nimi viittaa Runebergin Sotavanhukseen, mutta museo on tyypillinen kotiseutumuseo, joita perustettiin maakuntiin 2. maailmansodan jälkeen. Professori Erkki Ala-Könni apunaan Vuokko Kivisaari järjestivät museon nykyiseen asuun. Museo on avattu 1955.

Pentti Valkealahden museo on yksityinen kotiseutumuseo Alavuden Rantatöysässä. Museota hoitaa Jari Valkealahti.

Alavus-seura hallinnoi linja-autoaseman kiinteistössä pankkimuseota. Museo esittelee suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan vanhimman Säästöpankin, Alavuden säästöpankin vaiheita.

Alavuden veteraanien perinnehuone on Taidekeskus Harrissa. Museossa on laaja kokoelma erilaista aineistoa talvi- ja jatkosodan ajoilta.

Toivo Kuula-huone sijaitsee Taidekeskus Harrissa. Näyttely kertoo säveltäjä mestari Toivo Kuulan alavutelaisesta alkuperästä, elämästä ja tuotannosta.

Muistomerkit

Muualle haudattujen muistomerkki

Alavuden kirkon sakastin vieressä, kirkkoaidan tuntumassa on muualle haudattujen muistomerkki, joka siunattiin käyttöön pyhäinpäiväksi 1995.

Muistomerkin on suunnitellut alavutelainen Jorma Saariaho. Materiaalina on harmaa graniittipaasi sekä risti ja maapallo. Valmistustyön on tehnyt alavutelainen Aki Väliaho.

Alavudenjärven pohjoispäässä, kaupungin keskustassa on Rantapuisto. Puistossa on Heikki Niemisen veistämä Heikki Huhtamäen (1900 – 1970) patsas, joka paljastettiin Alavuden päivänä vuonna 1984. Patsas kuvaa nuorta maailmanmatkaajaa, joka teki retkiä mm. Siperiaan.

Heikki Huhtamäki aloitti makeisvalmistuksen ja nuorena leipurinpoikana Alavudella. 19 –vuotiaana hän perusti Kokkolaan laitoksen, jonka nimenä oli Huhtamäen Tehtaat. Sotavanhuksen museossa on nähtävänä mm. pastillikone ja pastillien valmistuksessa käytetty kaulin.

Huhtamäki-konserni kantaa ylpeänä perustajansa Heikki Huhtamäen nimeä. Sukunimi viittaa kaskettuun metsäaukioon mäenrinteellä, ja se on yleinen Länsi-Suomessa, joka on ollut Huhtamäen suvun kotiseutua jo yli 300 vuotta.

Vuonna 1920 nuori leipurin poika Heikki Huhtamäki perusti Kokkolaan Oy Huhtamäen Tehtaat -nimisen makeistehtaan, josta tulikin pian Suomen suurin makeisten valmistaja. Seuraavina vuosikymmeninä tehdas laajensi toimintaansa myös muille elintarviketeollisuuden aloille ja lääketeollisuuteen.

Makeistehtaana toimintansa aloittanut Huhtamäki laajentui 1930-luvulla muihin elintarviketuotteisiin ja 1940-luvulla terveydenhuoltoon. Kolmen seuraavan vuosikymmenen aikana yhtiö laajensi toimintaansa myös naistenvaateteollisuuteen, raskaaseen koneteollisuuteen, mainontaan sekä elektronisiin komponentteihin. Vuonna 1960 Huhtamäen osakkeet listattiin Helsingin Pörssiin. 1970- ja 1980-luvuilla Huhtamäki oli monialayritys, johon kuului lähes kaksikymmentä omalla nimellään toimivaa liiketoimintaa.

Vuonna 1965 perustetun Polarpakin myötä pakkausteollisuus erottui Huhtamäen tukitoiminnosta erilliseksi liiketoiminta-alueeksi. 1970-luvun lopulla Polarpakista oli jo tullut Euroopan johtava kartonkikuppien valmistaja. Vuonna 1986 Polarpakin nimeksi vaihdettiin Polarcup.

Vuonna 1988 Huhtamäen strategiseksi tavoitteeksi asetettiin maailmanjohtajuus yhdellä tai usealla tarkasti määritetyllä liiketoiminta-alueella vuoteen 2000 mennessä. Makeis-, lääkeaine- ja pakkausteollisuudella katsottiin olevan tähän parhaimmat edellytykset. Muut liiketoiminnot, joista useimmat olivat suomalaisille erittäin tuttuja ja läheisiä, myytiin yksitellen.

Stenbackien muistomerkki

Alavuden seurakunnan toisena kirkkoherrana toimi rovasti Carl Fredrik Stenbäck 1846 – 1875.

Rovasti ja hänen perheensä ovat vaikuttaneet voimakkaasti Alavuden ja koko suomen kehitykseen. Rovasti Stenbäckin ja hänen aikuisikään ehtineiden lastensa kuvat ovat Sotavanhuksen museossa.

Alavuden pappilasta on käynnistetty mm. kansakoulun ja tyttökoulun perustamista, kunnallishallintoa, säästöpankkitoimintaa, kotiteollisuutta, kirjastoa, lukuyhdistystä. laulukuoroa ja soittokuntaa.

Rovasti Stenbäckin poika Lauri Kivekäs oli tunnettu suomalaisuuden ja suomen kielen puolustaja.

Stenbäckien suvun muistoa kunnioittaen on lähelle kirkkoa ja seurakuntakeskusta Muistojen kappelin viereen pystytetty muistomerkki, jonka on veistänyt Raimo Heino. Muistomerkissä on valaistus ja suihkulähde. Muistomerkki paljastettiin 18.8.1990.

Svante Kurikka syntyi Kuortaneella 11.2.1894. Vuonna 1917 hän perusti Alavudelle puunjalostustehtaan, jota hän johti vuoteen 1979 saakka. Svante Kurikka kuoli Seinäjoella 21.8.1984. Alavuden Puunjalostustehdas Oy on pitkään ollut paikkakunnan suurin yritys, työllistänyt enimmillään runsaat 600 henkilöä. Vuoden 1995 alussa tehtaan palveluksessa oli noin 340 henkilöä.

Svante Kurikan muistomerkin on suunnitellut ja kiveen kiinnitetyn reliefin on valmistanut kuvanveistäjä Raimo Heino. Muistomerkin kivi on Loimaan Kivi Oy:n valmistama. Muistomerkin ovat rahoittaneet Alavuden kaupunki ja Alavuden Puunjalostustehdas Oy.

Muistomerkki paljastettiin 9.6.1994, jolloin tuli kuluneeksi 77 vuotta Alavuden Puunjalostustehdas Oy:n perustamisesta. Puunjalostustehdas oli Svante Kurikan elämän pääsisältö, mutta hän toimi aktiivisesti myös laajemmin elinkeinoelämän kehittämistehtävissä sekä mm. perustamassa Kuortaneen Urheiluopistoa.

Muistomerkki sijaitsee Alavuden Asemalla kauppaneuvoksentie 12:ssa. Kyseisessä kiinteistössä Svante Kurikka asui yli 60 vuotta. Nykyisin kiinteistön omistavat Mirja ja Mikko Knuuti.

Uittomiesten muistomerkki

Esko Saarimäen suunnittelema ja toteuttama muistomerkki paljastettiin 3.7.1988 Alavuden Kätkänjoella kunnioittamaan Kätkänjoen uittomiehiä. Tukkeja uitettiin Alavuden Puunjalostustehtaan sahalle 1890-luvulta vuoteen 1956.

Tukinuitto oli keväisin suuri tapahtuma. Muutama ylimääräinen pontikkatehdaskin käynnistyi, jotta uittomiehille saatiin lämmikettä. Tukkeja uitettiin seitsemän päivää viikossa, sillä uittoa ei voinut keskeyttää. Työpäivän pituus oli 10 – 12 tuntia. Kun koko tukkimäärä oli saatu Rantatöysänjärveen, sortteerattiin tukit järven suulla lautoiksi. Kuuset ja männyt erotettiin ja samankokoiset puut ohjattiin omiin lauttoihinsa.

Kantatie 66:lta käännytään Alavuden Asemanseudulla Rantatöysäntielle, liikennemerkeissä lukee: Alavuden Puunjalostustehdas Oy. Tie jatkuu Rantatöysän jälkeen Kätkänjoentietä. Kätkänjoella on oikealla puolen tietä viitta muistomerkille.

Talvisodan alkamisen muistomerkki

Toivo Kuulan patsas

Säveltäjä Toivo Kuulan (7.7.1883 – 18.5.1918) sukujuuret ovat Alavuden Vehkakoskella. Myöhemminkin elämässään hän vieraili usein äidinäitinsä luona Vehkakoskella.

Toivo Kuulan elämä katkesi traagisesti Viipurissa erään jääkärin ampumaan laukaukseen. Lyhyeksi jääneen elämänsä aikana hän sävelsi useita sävellyksiä. Toivo Kuulan tuotannossa ilmenee ranskalaisen imperssionismin, Sibeliuksen ja pohjalaisen kansanmusiikin vaikutusta.

Toivo Kuulan vaimon Alma os. Silventoinen (1884 – 1941) ja tytär, pianotaiteilija Sinikka Kuula-Marttinen omistivat elämänsä Toivo Kuulan teosten esille tuomiseen. alavuden kaupunki on saanut lahjoituksina runsaasti Toivo Kuula –aiheista materiaalia, joista on tarkoitus koota pysyvä muistonäyttely Taidekeskus Harriin. Tällä hetkellä esim. Toivo Kuulan kuolinnaamio on esillä Alavuden kaupunginviraston valtuustosalissa.

Alavuden pääkadut on nimetty säveltäjä Toivo Kuulan ja kirjailija Artturi Järviluoman mukaan. Katujen risteyksessä on Johannes Haapasalon vuonna 1963 veistämä Toivo Kuulan patsas.