Alavuden kaupunginvaltuusto aloitti kokouksensa maanantai-iltana 16.3.2026 juhlavissa merkeissä. Varatuomari, hallintotieteiden lisensiaatti Silja Hiironniemelle luovutettiin Suomen Kuntaliiton myöntämä kultainen kunniamerkki, joka on kunnallishallinnon korkein mahdollinen arvonannon ja kunnian osoitus. Se myönnetään pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta kunnan luottamuselimissä tai vastuullisissa viroissa sekä merkittävästä valtakunnallisesta tai alueellisesta vaikuttamisesta. Merkin myöntää Kuntaliiton hallitus arvioiden merkin saajaehdokkaan toimintaa kokonaisuutena. Kultaisia kunniamerkkejä luovutetaan vuosittain vain muutamia.

Pitkä ura kuntien ja valtion viroissa

Hiironniemi valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1974. Hän on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran oikeudellisissa ja hallinnollisissa tehtävissä sekä kunnallisella että valtakunnallisella tasolla. Hän on työskennellyt ylijohtajana sisäasiainministeriössä (2005–2008) ja valtiovarainministeriössä (2008–2016), joissa hänen osastonsa tehtäviin kuului alue- ja paikallishallinnon kehittäminen. Vuosina 2000–2005 hän toimi Oulun kaupungin apulaiskaupunginjohtajana. Tätä ennen hän toimi Helsingin kaupunginkanslian lainopillisen osaston asiamiehenä (1978–1981), kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimiston lakimiehenä (1981–1983), kunnallisen työmarkkinalaitoksen apulaisosastopäällikkönä (1983–1991), sosiaali- ja terveysministeriön apulaisosastopäällikkönä (vuonna 1987) sekä Suomen kaupunkiliiton koulutuksen toimialueen projektipäällikkönä (vuonna 1991).

Alavuden kaupunginjohtajana Hiironniemi toimi vuosina 1991–2000. Tänä aikana hän vaikutti merkittävästi kaupungin kehittämiseen ja vahvisti Alavuden asemaa aktiivisena ja tulevaisuuteen suuntautuvana kuntana. 

Työuransa rinnalla hän on osallistunut laajasti myös luottamustehtäviin, mm. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan varapuheenjohtajana ja useisiin ministeriöiden asettamiin työryhmiin ja neuvottelukuntiin. Eläkkeelle siirtymisensä jälkeen Hiironniemi muutti takaisin kotiseudulleen Alavudelle ja jatkoi aktiivista vaikuttamistyötä kotikaupungissaan valtuutettuna ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettuna (2021-2025). Lisäksi hän on ollut mukana keskustan toiminnassa Alavudella. Kaupungin elinvoima ja talouden ylläpitäminen ovat olleet hänelle tärkeitä teemoja ja hänet tunnetaan henkilönä, joka perehtyy asioihin hyvin ja seuraa tarkasti missä mennään.

Alavuden kaupunki esittää lämpimät onnittelunsa Silja Hiironniemelle tästä arvokkaasta tunnustuksesta.

Kiitospuheen kunniamerkin saaneiden puolesta piti varatuomari Silja Hiironniemi.

Arvoisat valtuuston puheenjohtaja, valtuutetut, kaupunginjohtaja ja viranhaltijat sekä kokouksen striimauksen seuraajat.

Olen saanut tehtäväkseni käyttää puheenvuoron merkinsaajien, Timo Kiviniemen, Jussi Maijalan ja omasta puolestani. Haluamme osoittaa suuret ja lämpimät kiitokset näistä huomionosoituksista merkkien hakijalle Alavuden kaupungille sekä niiden myöntäjille tasavallan presidentille, Suomen Leijonan ritarikunnalle ja Suomen Kuntaliitolle. Kiitos myös kunniamerkkitoimikunnalle ja viranhaltijoille päätösten edistämisestä. Samalla kiitämme luottamushenkilöitä, kaupungin johtoa ja koko työyhteisöä hyvästä yhteistyöstä ja ilmapiiristä. Ihmiselle tekee hyvää, että hänen tekemänsä työ tulee nähdyksi ja tunnustetuksi. Siitä saa pitkän työuran lomassa uutta potkua arkeen ja tulevaisuuteen. Alavuden kaupunki on ymmärtänyt tämän ja jatkaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa myös tällä tavalla.

Omalta osaltani työura ja luottamustehtävät ovat nyt päätöksessä. Olen kiitollinen Alavuden kaupungin silloisille päättäjille siitä, että pääsin Alavudelle töihin vuonna 1991. Siihen aikaan olivat remmissä nyt jo edesmenneet Veikko Heikkilä valtuuston puheenjohtajana ja Heikki Sytelä hallituksen puheenjohtajana. Myös kansanedustajana toiminut Aapo Saari toimi myöhemmin näissä tehtävissä.

Työurani aikana 1970-luvulta 2020-luvulle kuntien asema ja palvelut ovat muuttuneet valtavasti. Kun tulin Alavudelle 90-luvun alussa, elettiin lama-aikaa, mutta samalla elettiin kunnallisen itsehallinnon vahvistamisen aikaa. Kunnallishallinnon yhtenäisyyden kannalta se oli ehkä historian parasta aikaa.

Alavus on kuntademokratian ja palvelujen toteuttamisen kannalta sopivan kokoinen kunta. Se on tarpeeksi suuri, jotta täällä on järjestettävissä kaikki kunnalliset peruspalvelut ja vähän ekstraakin, mutta tarpeeksi pieni, jotta ihmisillä säilyy yhteys päätöksentekijöihin ja mahdollisuudet vaikuttaa palveluihin.

1990-luvulla oli jo kuitenkin havaittavissa alueellinen väestön keskittymiskehitys. Alavudenkin väkiluku kääntyi laskuun. Samaan aikaan koko maan ja myös Alavuden kaupungin talous oli kurjassa kunnossa. Ensimmäistä kertaa hyvinvointivaltion historian aikana jouduttiin tekemään supistuksia. Se oli suuri shokki kaikille, koska siihen mennessä oli 1940-50 -luvulta lähtien vain rakennettu hyvinvointivaltiota ja laajennettu palveluja.

Alueellinen eriytyminen on viime aikoina kiihtynyt. Väestö vähenee ja vanhenee erityisesti maakuntakeskusten ulkopuolella. Syntyvyyden lasku pienentää lapsi-ikäluokkia ja heikentää koulutuksen järjestämisen edellytyksiä. Väestöään menettävien kuntien veropohja pienenee. Toisaalta kehitys lisää suurten kaupunkien palvelutarpeita ja segregaation hallintaan liittyviä haasteita.

Viime viikolla julkistettiin väestökehityksen haasteita perusopetuksen järjestämisessä tarkastelleen työryhmän raportti. Kuinka ollakaan, uutisoinnin pääpointti oli se, että nyt kuntien on ryhdyttävä asiassa toimenpiteisiin. Niitä on kuitenkin täälläpäin Suomea ja Alavudellakin tehty jo kolmenkymmenen vuoden aikajanalla. Kyläkouluja jouduttiin lakkauttamaan ensi kertoja 90-luvulla ja niihin päätöksiin on edelleen varauduttava. Silti uudenlaisiakin toimenpiteitä on tehtävä. Esimerkiksi etäopetuksen käytössä ja kuntayhteistyössä varmasti on vielä kehittämistä.

Eriytymisen kärjistyessä on ryhdytty puhumaan kuntien asukkaisen eriarvoisuudesta ja kuntien erilaistumiseen sopeutumisesta ja jopa kuntien tehtävien eriyttämisestä kuntien koon mukaan. Esillä ovat myös kuntien välinen uusi yhteistyö, digitalisointi ja kuntaliitokset. Valtioneuvosto on helmikuussa tänä vuonna asettanut kuntien tulevaisuustyötä tekemään parlamentaarisen työryhmän. Tavoitteena on hakea suuntaviivoja ensi vaalikaudella käynnistettävien kuntia koskevien uudistusten pohjaksi. Uudistukset voivat merkitä Alavuden kaltaisille kunnille sekä mahdollisuuksia että uhkia.

Sote-uudistuksen myötä tapahtui kuntien suuri roolimuutos. Kuntien laajin, vastuullisin ja kallein tehtäväkokonaisuus, sosiaali- ja terveyspalvelut, lohkaistiin kokonaan pois kuntien tehtävistä. Moni  ihmetteli, mitä jäi jäljelle. Nyt kun on eletty jo muutama vuosi hyvinvointialueiden kanssa ritirinnan, huomataan, että kunnille jäi todella tärkeä tehtäväkokonaisuus: asukkaiden kaikinpuolinen hyvinvointi, koulutus ja sivistys, paikallinen infra ja elinvoima. Elinvoimasektoria on tullut täydentämään vielä työllisyysasiat. On tapahtunut kuntien muodonmuutos, ja vaikka se on tapahtunut vähän natisten, kunta on edelleen asukkaidensa lähin turva.

Kuntien hallinnon hieno idea on sen läheisyys ja demokratia: lähipalvelut kuntalaisille valtion palvelujen etääntyessä, tiiviit luottamushenkilöpäättäjien ja järjestötoiminnan verkostot, läheiset kytkennät paikalliseen yrittäjyyteen ja kuntalaisten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa. Tämä on ja sen pitäisi olla pelkkää plussaa kaupungille ja sen asukkaille. Kuitenkin liiallisuuteen vietynä läheisyyden korostaminen voi muuttua yksipuoliseksi oman eturyhmän tai oman kylän edun ajamiseksi, joka muodostuu haitalliseksi koko kunnan kannalta. Jos yhteisiä päätöksiä tulevaisuutta rakentavista kehitttämishankkeista ja tarpeellisista taloutta tasapainottavista säästöistä ei saada aikaan, tai jos tehtyjen päätösten takana ei pysytä, koko järjestelmä tukkeutuu ja kehitys pysähtyy.

Olen hyvin iloinen siitä, että Alavudella saatiin viime valtuustokaudella pitkien kokousten ja puheiden jälkeen talouden tasapainotusohjelma hyväksytyksi ja että sitä on myös saatu hyvin toteutetuksi parin budjetin verran. Tilanne jatkuu ja edellyttää, että nykyisillä päättäjillä on tahtoa jatkaa sitä ja vastaavasti viranhaltijoilla on taitoa löytää yhä uusia ja entistä parempia toimintamalleja. On tärkeää pitää Alavus toimintakykyisenä, vaikka vaikeissakin oloissa.

Päätöksenteko voi sakata myös aluetasolla. Olen huolestuneena seurannut, miten hyvinvointialue päättää useamman kerran samoista asioista, päätöksistä valitetaan ja kannellaan, alijäämää ei saada vähennetyksi ja valtion tehovalvonta on uhkaamassa. Kokonaisuus kärsii kyläpolitikoinnin myötä.

En ole pitänyt hyvänä sitä politiikkaa, jolla nykyinen hallitus on jättänyt hyvinvointialueet taloudelliseen ahdinkoon. Sote-palveluiden saatavuus on asukkaille äärimmäisen tärkeää. Mutta jos ei alueen päätöksenteossa osata itse viisaasti joustaa, lisätään vettä myllyyn niille, jotka vaativat valtion ohjauksen tiukentamista tai hyvinvointialueiden lukumäärän vähentämistä. Pääministerin ilmoituksen mukaan nyt myös hyvinvointialueiden tulevaisuutta pohtimaan tullaan asettamaan parlamentaarinen työryhmä. Tässä asiassa on syytä olla hereillä.

Suomalainen hyvinvointivaltio ja julkiset palvelut näyttävät olevan tällä hetkellä julkisen talouden velkaloukun takia uhanalaisia lähes kautta linjan. Tilanne on melkein yhtä paha tai vielä pahempi kuin 90-luvulla. Maailman myllertyessä ja sotien syttyessä on puhuttu siitä, miten tärkeää Suomelle on sääntöpohjainen maailmanjärjestys. Kunnat ja hyvinvointialueet ovat meidän ikioma säädöspohjainen järjestyksemme, jonka toimintaan voimme itse vaikuttaa. Tämä järjestys toimii vielä. Sen toimivuus on myös teistä kiinni, hyvät Alavuden kaupungin luottamushenkilöt ja henkilöstö. Toivotan teille sitkeyttä ja menestystä tärkeässä ja vaikeassa tehtävässänne.

16.3.2026
Silja Hiironniemi

Lisätiedot:
Liisa Heinämäki
kaupunginjohtaja
Alavuden kaupunki
puh. 050 409 0830
liisa.heinamaki@alavus.fi