Pörriäisille mahdollisuus

Alavuden kaupunki on lähtenyt keväällä 2021 mukaan Pörriäisille mahdollisuus -kokeiluun. Kohteita on ympäri kaupunkia, esim. Harrintie, Veteraanitie, Uomatie, Tuurinkyläntie, Kirkkotie, Makasiinitie, Keskustie ja Rantatie.

Pörriäistekojen tekemisestä on oikeasti hyötyä lähialueen ja oman pihan lajistolle. Jos jättää nurmikkoa leikkaamatta kimalaisia varten, säästyvät siinä samalla muutkin eliöt. Koko eliömaailma hyötyy siitä, että vähennetään kaikenlaisia hoitotoimia. Tämä vaikuttaa koko viheralueiden monimuotoisuuteen.

Pölyttäjät myös kiittävät auttajaansa konkreettisesti. Kedoilla, viheralueilla ja pihoilla voi rakentaa myös keinopesiä, tai hyönteishotelleja, jossa pörriäiset talvehtivat. Marjasatokin voi olla tämän ansiosta suurempi.
Yksi kesä ei vielä riitä oman pihan pölyttäjämäärien merkittävään kasvattamiseen. Esimerkiksi nurmikon leikkaamatta jättäminen houkuttelee pihaan pölyttäjähyönteisiä lähiseudulta, mutta vasta onnistunut pesintä ja talvehtiminen kasvattavat kantoja.
Ensi vuonna on tämän kesän yksilöiden jälkeläiset liikkeellä ja silloin pölyttäjiä voi olla jo enemmän.

Kaikista tärkeimpänä Pelasta pörriäinen -kampanjassa on, että tiedostamme pölyttäjähyönteisten uhkaavasta tilanteesta joka on kasvanut. Tavalliset puutarhaharrastajat ovat innostuneet seuraamaan hyönteisiä ja vaalimaan niitä, mutta näin tuomme sen jokaisen kansalaisten mahdollisuuteen.

Tiesitkö että Suomessa on yhteensä 235 lajia mesipistiäisiä, siis mehiläisiä ja kimalaisia? Kuten esimerkiksi harvinaisia tarhakimalaisia, maakimalaisia ja kivikkoloiskimalaisia, niitä on jo nyt esiintynyt runsaasti ympäri suomea. Mahdollisesti leudot talvet ovat mahdollistaneet lisäyksen. Niittoajankohdalla varmistetaan kasvien kukinta ja siementen tuleentuminen.
Niittymäisesti hoidettavia alueita lisätään ja kehitetään jatkuvasti. Työ on vasta alkuvaiheessa, ja tuloksia saadaan vuoden tai kahden kuluessa.

Kehittämistoiveita tullaan keräämään sekä kuntalaisilta että kaupungin toimijoilta. Näin yritämme vastata Alavuden toiveisiin, tukea luonnon monimuotoisuutta, ja säästää myös suunnitellusti hoitokustannuksissa.

Osalle asukkaista hoidettu ympäristö tarkoittaa siistiä leikkonurmea ja palautetta tulee "siivottomista" viheralueista varmasti.
Heinäpelto ei ole kaikkien mielestä viehättävä, toiselle se voi olla ärsyke ja allergisoiva kutittaen nenää, ja toiset pelkäävät punkkeja ja sitä, etteivät lapset voi leikkiä heinikossa. Luonnonkasveja ei aina myöskään pidetä arvokkaina, pujo allergisoi, ohdake ja horsma pölisevät ja niiden roska lentävät tontille. Kaupunkilaiset ovat oppineet siihen, että alueet leikataan, ja alueet pidetään siistinä.

Alavuden kukat on valittu mahdollisimman moni-ilmeisiksi ja värikkäiksi, ja valinnassa on huomioitu elinolosuhteet.
Jaettavat siemenseokset sopivat istutettavaksi sekä parvekelaatikkoon, kukkapenkkiin, puun juurelle tai pihalle luonnonmukaiselle alueelle, jossa ei leikata nurmikkoa. Seokset sisältävät mm. Kostean paikan rantatädykettä, rantakukkaa, päivänkakkaraa, Puurtojuuri, puna-ailakkia, pietaryrtti, ja ojakärsämöä, siemenet kaikki on kotimaisia, seokset vaihtelevat alueittain. Monimuotoisuutta voi edistää pienilläkin resursseilla.

Teemme yhteistyötä Suomenselän luonnonystävien kanssa ketokukkien siemenkylvöissä. 
Ajatuksena on näyttää mallia kuntien asukkaille, ja antaa helppoja ratkaisuja, millä omasta lähipiiristään voisi tehdä monimuotoisemman.

Pörriäiskyltit ja -tarrat. kertovat, mitkä alueet ovat kokeilussa mukana.
Pörriäistalkoisiin haastettiin myös kuntalaiset, taloyhtiöt, yritykset ja seurat. Yrittäjiä innostetaan myös tutkimaan löytyisikö omalta pihalta paikka, jossa pörriäisystävälliset kukat saisivat kukkia.

Alavuden kaupunki, viheralueet

Sanna Karhu
vastaava puistotoimenjohtaja
Puh. 040 066 8106
sanna.karhu@alavus.fi