Alavuden kaupungin kuntalaistilaisuudessa 10.11.2026 esiteltiin Ähtäri–Alavus-kuntajakoselvityksen etenemistä, kuntien palvelujen ja talouden tarkastelua sekä mahdolliseen kuntien yhdistymisen valmisteluun liittyviä kysymyksiä. Huhtamäki-salin istumapaikat täyttyivät nopeasti ja keskustelu oli aktiivista, asiallista ja rakentavaa. Tilaisuudessa puheenvuorot käyttivät selvitystyön ohjausryhmän puheenjohtaja ja Alavuden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Maria Keto, Alavuden kaupunginjohtaja Timo Saari ja kuntajakoselvittäjä Eero Laesterä.

• Maria Kedon puheenvuoro Alavuden kuntalaistilaisuudessa 10.11.2026 (PDF)
• Timo Saaren esitys Alavuden kuntalaistilaisuudessa 10.11.2026 (PDF)

Kuntajakoselvitys etenee lakisääteisen prosessin mukaisesti

Kuntajakoselvittäjä Eero Laesterä avasi puheenvuorossaan kuntajakoselvityksen taustoja, etenemistä ja mahdollisen kuntaliitoksen vaikutusten arviointia. Hän muistutti, että Ähtäri on ollut jo kolmannen kerran kuntien arviointimenettelyssä ja että valtiovarainministeriön käynnistämä talousperusteinen erityinen kuntajakoselvitys on lakisääteinen prosessi, jossa edetään tiettyjen askelmerkkien mukaan.

Valtiovarainministeriö selvitti ensin myös muiden lähikuntien halukkuutta osallistua selvitykseen. Kun muut kunnat eivät olleet siihen halukkaita, Alavus valikoitui selvityskumppaniksi alueen suurimpana kaupunkina, Ähtärin lähikaupunkina sekä kuntia yhdistävien tekijöiden vuoksi (työssäkäynti, muuttoliike ja asiointiliikenne kuntien välillä).

Kuntajakoselvittäjän tehtävänä on valmistella esitys kuntien yhdistymisestä. Selvityksessä arvioidaan samalla, millä edellytyksillä mahdollinen yhdistyminen olisi perusteltua. Valmistelussa on pystyttävä osoittamaan yhdistymisestä saatava hyöty Ähtärille sekä se, ettei yhdistyminen aiheuttaisi Alavudelle kohtuutonta haittaa.

Palvelujen ja talouden kokonaisuutta selvitetään

Selvitystyössä on tarkasteltu kuntien palvelurakenteita, taloutta ja toiminnan järjestämistä. Laesterä nosti esiin, että kunnilla on paljon samankaltaisia palveluita, joiden yhtenäistämistä mahdollisessa uudessa kunnassa on tarpeen tarkastella.

Palveluiden kehittämisessä lähtökohtana on taloudellisesti järkevä kokonaisuus. Laesterä muistutti myös väestökehityksen vaikutuksista: erityisesti lasten määrän väheneminen tulee vaikuttamaan palvelutarpeisiin ja sitä kautta palvelurakenteeseen.

Hän painotti, ettei selvitystyön tässä vaiheessa olla karsimassa peruspalveluita tai lakisääteisiä palveluita.

Taloudellisten lähtökohtien osalta kuntien välillä on eroja. Laesterän mukaan merkittävä ero liittyy taseiden rakenteeseen: Ähtärin tase on huomattavasti Alavuden tasetta raskaampi, kun taas Alavuden rahoitusvarallisuus on suhteellisen hyvä. Myös kiinteistöomaisuuden määrä ja kunto sekä niihin liittyvät mahdolliset alaskirjaustarpeet ovat osa tarkasteltavaa kokonaisuutta.

Mahdollisen yhdistymisen yhteydessä uudelle kunnalle haetaan valtion maksamaa yhdistymisavustusta, jonka tarkoituksena olisi helpottaa uuden kunnan käynnistymistä ja muutoksen toteuttamista.

Ohjausryhmä ja valmistelu keskeisessä roolissa

Kuntajakoselvityksen ohjausryhmä on selvitystyön keskeinen kokonaisuus, jossa ovat mukana molempien kaupunkien päätöksenteon edustajat. Selvitystyössä on ollut myös useita asioita, joista kaupungit ovat olleet samaa mieltä, vaikka kaikkien kysymysten osalta yhteistä näkemystä ei ole vielä muodostunut. Mahdollisten erimielisyyksien jääminen selvitystyössä ei kuitenkaan tarkoita prosessin päättymistä.

Laesterän esityksessä viitattiin monessa kohtaa palvelurakenteiden yhdistämisen dokumenttiin, jonka kaupunginjohtaja Saari esitteli. Kuntien yhdistymisen valmistelussa keskeinen asiakirja on rakenneasiakirja, joka toimii suunnittelun lähtökohtana mahdollisen uuden kunnan palvelurakenteelle. Palvelurakenneasiakirjassa ei päätetä varsinaisista sopeuttamistoimista, vaan nämä määritellään ja päätetään vasta mahdollisen kuntaliitospäätöksen jälkeen.

Toinen keskeinen asiakirja on yhdistymissopimus, joka ohjaa uuden kunnan toimintaa ja on voimassa kolme vuotta yhdistymisen jälkeen.

Selvitystyön asiakirjat tulevat nähtäville kuntien verkkosivuille joulukuussa. Laesterä kannusti kuntalaisia tutustumaan erityisesti selvitystyössä laadittuun palveluiden nykytilaa kuvaavaan asiakirjaan. Sen kokoamiseksi on tehty paljon työtä, ja se tarjoaa tietoa kuntien palveluista ja niiden nykyisistä järjestämistavoista.

Päätöksenteko ja mahdollinen siirtymäkausi

Laesterä kävi läpi myös selvityksen jälkeen tulevia vaiheita. Tavoitteena on, että valtioneuvosto tekisi mahdollisen kuntien yhdistymistä koskevan päätöksen ennen eduskuntavaaleja.

Jos liitospäätös toteutuu, kunnissa käynnistyy välittömästi yhdistymishallituksen toiminta. Nykyiset kaupunginvaltuustot ja muut toimielimet jatkavat toimintaansa siirtymävaiheen ajan, mutta niiden toimintaa ohjaavat uuden kunnan valmisteluun liittyvät reunaehdot. Laesterä kertoi myös mahdollisuudesta muodostaa vuoden 2027 loppupuolella yhdistymisvaltuusto, johon kuuluisivat molempien kaupunkien nykyiset valtuutetut.

Mahdolliset valitukset valtioneuvoston päätöksestä käsiteltäisiin omana oikeudellisena prosessinaan, mutta uuden kunnan valmistelua jatkettaisiin myös mahdollisen valitusprosessin aikana.

Alavuden kaupungin verkkosivuilla on erityisen kuntajakoselvityksen osio, jossa julkaistaan selvitykseen liittyviä tiedotteita, muistioita ym. selvitykseen liittyvää aineistoa. Myös selvitystyön asiakirjat tulevat nähtäville näille sivuille joulukuussa.

>> www.alavus.fi/erityinenkuntajakoselvitys 

Lisätiedot:
Timo Saari
kaupunginjohtaja
Alavuden kaupunki
puh. 040 7396 662
timo.saari@alavus.fi