Alavuden järvillä tapahtuu!

Kalastusseurat, vesialueen omistajat sekä kyläseurat ovat olleet hankerintamalla aktiivisia yhdessä kaupungin ympäristöpalveluiden kanssa. Rahoitusta eri vesistönkunnostushankkeisiin on haettu aktiivisesti ja myös saatu kiitettävästi niin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta, Lapuanjokirahastolta sekä Varsinais-Suomen ely-keskuksen kalatalousviranomaiselta. Alavuden osakaskunta on saanut rahoitusta mm. Pikkurimmin pohjapadon suunnitteluhankkeeseen sekä Pahajoen tulvatasanteiden rakentamiseen. Edesjärvien kalastusseura on jatkanut ely-keskuksen HELMI-ohjelman rahoituksen turvin Eteläisen Edesjärven hoitokalastushanketta. Järven talvinen happitilanne on pysynyt hyvänä Lapuanjokirahaston osarahoittamien virtaamakehittimien ansioista.

Pohjoisen Edesjärven kunnostuksen suunnitteluun on jätetty rahoitushakemus EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta kalastusseuran toimesta. Töysän osakaskunta on saanut ELY-keskukselta avustusta Vähä-Lauttalammen kunnostussuunnitteluun tavoitteena korvata kalankasvatusta varten aikoinaan rakennettu munkkipato pohjapatorakenteella, jota majavat eivät enää pääse kovin helposti säännöstelemään.

Töysän Hirvilampi on kärsinyt lämpötilakerrostuneisuuden aiheuttamasta happikadosta, johon on haettu ratkaisua mm. suunnittelemalla hapettoman alusveden siirtämistä alapuoliseen purkupuroon lappomenetelmällä. Menetelmän materiaalikustannukset ovat korkeat, joten rannanomistajien kanssa päädyttiin toiseen huomattavasti kustannustehokkaampaan ratkaisuun.

Kuortaneen kunnalla on tuulivoimakäyttöisen hapettimen prototyyppi, joka rakennettiin ja käytettiin testikäytössä Kuortaneenjärvellä. Aavalla järvenselällä tuulihapetin osoittautui tehokkaaksi menetelmäksi siirtää happipitoista pintavettä tuulivoiman pyörittämän 80 cm halkaisijaltaan olevan vesipotkurin toimesta pressusukkaa pitkin hapettomaan syvänteeseen. Jäiden lähtö isolla järvellä aiheuttaa tuulihapettimen huollon kannalta ongelmia, samoin siipien kestävyys myrskytuulella.

Tuulihapetin odotti vuosia parempia aikoja Länsirannan venesatamassa, kunnes se siirrettiin Hirvilammelle testauskäyttöön, jossa jäiden lähtö ei aiheuta ongelmia ja paikka on sopivan suojainen myrskyiltä. Lisäksi happitilanteen seuranta on järjestettävissä helposti. Ensimmäiset mittaukset antoivat jo hyviä tuloksia ja tilannetta seurataan tulevan kesän ja talven aikana.

Kuvassa Hirvilammen tuulihapetin.

Hirvilampi ry:n aktiiviset toimijat ovat olleet ennakkoluulottomasti toteuttamassa hanketta, jonka lopputuloksena saadaan arvokasta tietoa laitteen toiminnasta ja samalla parannettua vesistön tilaa. Myös monet muut toimijat jatkavat tahoillaan vesistöjen tilaan parantavia hankkeita; Sydänmaan kalastusseura, Niinimaan kalastusseura, Alavudenjärven kalastusseura, Rantatöysän kalastusseura, Vetämäjärven kalastusseura ja monet muut toimivat kökkäperiaatteella tunteja laskematta. Näiden toimijoiden työtä voi rannanomistajat ja muutkin tukea maksamalla jäsenmaksun tietäen, että se menee varmasti suoraan oman järven hyväksi.

Lisätiedot:

Jukka Kotola
ympäristöpäällikkö
Alavuden kaupunki
puh. 0400 012 129
jukka.kotola(at)alavus.fi